Nykymaailma alkaa vähitellen olla täysin digitalisoitunut, ja suurin osa asioista tapahtuu vähintäänkin välillisesti verkossa. Niin palvelut, tieto kuin viihdekin ovat siirtyneet internetiin, ja ilman älylaitetta tai ainakin tietokonetta ja toimivaa nettiyhteyttä alkaa olla täysin mahdotonta olla täysipainoisesti mukana yhteiskunnassa, tai edes ylipäätään tehdä juuri mitään. Niin television katselu, lääkäripalvelut, pankkiasiat kuin junalippujen varaaminenkin hoidetaan nykyään sähköisesti, ja moni on jopa pelottavassa määrin riippuvainen älypuhelimestaan ja siihen ladatuista erilaisista sovelluksista. Yksilöön liittyvä kaikkein arkaluontoisinkin data on nykyään säilöttynä netin syövereihin, mikä toki tekee elämästä helppoa, mutta samalla varsin haavoittuvaista.
Verkossa liikkuvilla ja toimivilla ihmisillä sanotaan olevan digitaalinen jalanjälki. Yleisesti tiedossa on, että minkä nettiin laittaa, on se siellä pysyvästi. Harva perussurffailija tuntee sen kummempaa tarvetta salata tai peitellä toimintaansa netissä, eivätkä hakukoneeseen syötetyt ”paras omenapiirakka” tai ”mistä halvat juoksukengät” varsinaisesti tunnu antavan aihetta huoleen.
Sosiaalisen median myötä yleinen käsitys yksityisyydestä on kokenut suuren mullistuksen, ja aiemmin vain korkeintaan lähipiiriin tietoon ja silmille tarkoitetut asiat jaetaan nykyään ylpeydellä jopa tuhansille ihmisille erilaisten sovellusten kautta. Monet kirjoittavat blogia ja päivittävät jatkuvasti Instagramiin reaaliaikaista videokuvaa tekemisistään ja syömisistään miettimättä sen enempää, mitä toiminnasta voi mahdollisesti seurata.
Avoimuuden aallonharja alkaa olla ohitettu
Avoimuuden vastapainoksi on vähitellen alkanut nousta ilmoille nykysuuntausta kritisoivia kannanottoja. Kaiken tiedon siirryttyä nettiin, ihmisistä piirtyy sinne lopulta kiusallisen tarkka ja kokonaisvaltainen kuva. Uuteen sovellukseen liittymisen huumassa harva jaksaa lukea läpi käyttöehtoja, joihin varsin usein sisältyy suostumuksen antaminen erilaiseen seurantaan. Näin käyttäjät tulevat sallineeksi esimerkiksi omien sijaintitietojensa tai jopa palveluun lataamiensa kuvien käyttöoikeudet sovelluksen ylläpitäjälle.
Google-tili alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, mutta harva ymmärtää sitä, kuinka paljon tietoa käyttäjistään yritys saa, tallentaa ja hyödyntää jatkuvasti. Nettihakujemme perusteella saamme kohdennettua mainontaa, eri sovellukset yhdistelevät tietoa puhelimeemme tallennettujen yhteystietojen perusteella, ja käytännössä mikään, mitä netissä teemme, ei ole niin salaista, etteikö joku voisi halutessaan paljastaa sen päivänvaloon.
Säännöllisin väliajoin voi lukea uutisia hakkeroiduista viranomaissivustoista, nettiin vuotaneista salasanoista tai kaapatuista henkilöllisyyksistä, ja kokemuksen perusteella jopa kaikkein turvallisimpina pidetyt verkkosivut on riittävän taitavan tekijän toimesta mahdollista ottaa hallintaan. Kaikki tämä on saanut omasta turvallisuudestaan ja yksityisyydestään tarkat huolestumaan, ja kiinnostumaan erilaista VPN -palveluista.
Maksullinen VPN-palvelu suojaa yksilön verkkoliikenteen
VPN on lyhenne sanoista Virtual Private Network, ja se tarkoittaa maksullista palvelua, joka suojaa henkilön verkossa tapahtuvan toiminnan. Palvelun avulla avoimet, julkiset langattomat verkot saa ohitettua, eikä omista nettihauista tai muusta surffailusta jää minkäänlaisia jälkiä. VPN-palvelun avulla on myös mahdollista välttää erilaiset alueelliset tai maakohtaiset estot ja rajoitukset, sekä piilottaa kaikki oma verkkotoiminta mahdolliselta valvonnalta aina suoratoistopalvelujen käytöstä lähtien.
Virtual Private Network -palvelua käyttävän nettisurffaajan laite ottaa aina yhteyden verkkoon VPN-palvelimen kautta, mikä estää julkisia ja kaikille avoimia verkkoja mahdollisesti seuraavia tai häiritseviä tahoja saamasta minkäänlaisia tietoja esiin. Myös käyttäjän sijaintitiedot jäävät hämärän peittoon, sillä ulospäin näkyvä tieto määräytyy aina VPN-palvelimen sijaintipaikan, eikä käyttäjän varsinaisen oleskelupaikan mukaan. Näin VPN-palvelun käyttäjä esimerkiksi pääsee käyttämään useimpia maantieteellisesti rajattuja palveluja mistä tahansa, välittämättä niihin liittyvistä rajoituksista.
Harva peruskäyttäjä tulee koskaan edes ajatelleeksi, kuinka paljon tietoa hänen nettikäyttäytymisestään on mahdollista kaivaa esiin ja jäljittää. Henkilön hakukoneeseen syöttämät hakusanat, eri nettisivuilla vierailut ja erilaisten palvelujen ja sivustojen käyttö ovat kaikki ikuisesti tallessa verkon kasvottomuudessa, ja pienistä erillisistä tiedonmurusista on mahdollista kasata yhteen ällistyttävän tarkasti ja yksityiskohtaisesti piirtyvä kokonaiskuva.
Riittävän taidokkaalla selvitystyöllä ja valvonnalla voi saada selville niin pankkitilin saldon, sairaushistorian, valtavirrasta poikkeavat seksuaaliset mieltymykset kuin arkaluontoiset, yksityisiksi tarkoitetut viestittelytkin. Tietoisuus näistä uhkista on kuitenkin jatkuvasti leviämässä, ja yhä useampi netin käyttäjä haluaa suojata itsensä ja tietonsa digitaalisilta hyökkäyksiltä, ja kaikenlaiselta valvonnalta ja kontrollilta ylipäätään. Vapaan kansalaisen oikeudet alkavat nettimaailmassa helposti hämärtyä, kun yksilöltä edellytetään verkon käyttöä viralliseen asiointiin liittyen, mutta on mahdotonta konkreettisesti tietää ja ymmärtää, kuinka paljon valvontaa ja kontrollia asiaan lopulta liittyy.
Tämän takia kannattaa käyttää VPN-palveluita
Kaiken kaikkiaan on mahdollista eritellä lukuisia eri syitä hankkia maksullinen Virtual Private Network -palvelu, ja liittää käyttämänsä verkossa toimivat laitteet siihen. Seuraavaksi kuitenkin tiivistettynä niistä 10 tärkeintä:
VPN suojaa yksilön kaiken nettiliikenteen. VPN-palvelimen kautta tapahtuva verkkotoiminta on julkisten ja kaikille avointen langattomien verkkojen ulottumattomissa. Näin kukaan ulkopuolinen ei yrittämälläkään pysty jäljittämään verkkohakuja, vierailtuja nettisivuja tai muuta henkilön jälkeensä jättämää digitaalista perintöä.
Valtaosa tämän päivän yhteydenpidosta ja viestiliikenteestä tapahtuu verkkopohjaisten palvelujen kuten esimerkiksi WhatsAppin kautta. Näin yksityisluonteiseksi tarkoitetut ja ajoittain varsin arkaluontoisetkin viestit ovat haavoittuvaisista yleisistä verkoista johtuen teoriassa hakkeroitavissa ja luettavissa. VPN-palvelun avulla tällaista vaaraa ei ole.
Suurin osa eri sovelluksista ja nettisivustoista käyttää evästeitä, joiden tarkoituksena on tallentaa tietoa ja hyödyntää sitä esimerkiksi kohdistetussa markkinoinnissa ja oman toimintansa kehittämisessä. Kun henkilö etsii tietokoneellaan vaikkapa edullisia lentoja Kiinaan, alkaa hänen älypuhelimelleen yllättäen pompahdella lentolippumainoksia nettisurffailun yhteydessä. Yhdistävä tekijä on sähköpostiosoite, joka yhdistää laitteet toisiinsa, ja näin markkinointia osataan kohdistaa myös aivan toisella laitteella tehtyjen nettihakujen avulla. Tämä ilmiö on vain jäävuoren huippu kaikesta siitä tiedosta, jota henkilön nettikäyttäytymisestä tallentuu. VPN-palvelua käyttämällä netin käyttöä ei ole mahdollista hyödyntää markkinointitarkoituksiin.
VPN-palvelun avulla voi ohittaa mahdolliset maakohtaiset rajoitukset ja estot. Esimerkiksi erilaisiin suoratoistopalveluihin voi liittyä ohjelmakohtaisia rajoituksia, jolloin tietyt ohjelmat eivät välttämättä ole katsottavissa mistä päin maailmaa tahansa. VPN-palvelimen kautta kulkeva verkkoyhteys ohittaa estot, ja viihdetarjonnasta voi nauttia täysin vapaasti maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta.
Joissakin maissa on käytössä viranomaisten ja valtiotason määräämiä rajoituksia ja sensuuritoimenpiteitä tiettyihin verkkosivustoihin liittyen. VPN-palvelu mahdollistaa tällaisten mekanismien kiertämisen, ja takaa vapaan pääsyn kaikille sivustoille niiden sisällöstä ja ylläpitotahoista riippumatta.
Nykyisin varsin yleinen mobiili elämäntyyli tarkoittaa välillä nettikahviloissa työskentelyä tai lentokentän yleiseen langattomaan verkkoon turvautumista. Avoimet verkot ovat käteviä ja helposti saatavilla, mutta samalla ne avaavat mahdollisuuden sille, että omista verkkotiedoista lipsuu jotakin ulkopuolisten ja asiaankuulumattomien tahojen käsiin. VPN-palvelun avulla verkkoyhteys muodostuu palveluntarjoajan palvelimen kautta, mikä tarkoittaa yleisten verkkojen ”ghostaamista”, ja mahdollisuutta pysyä täysin suojassa ja anonyyminä.
Opiskelijoilla on jatkuva tarve netin käyttöön ja tiedonhakuun. Oppilaitosten opiskelijoiden käyttöön tarjoamat verkot ovat varsin haavoittuvaisia erilaiselle väärinkäytölle, mutta suojaamalla oma nettiliikenteensä VPN-palvelulla voi varmistua siitä, että omat virtuaaliseikkailut jäävät ainoastaan omaan tietoon.
VPN-palvelun avulla erilaisten ohjelmien ja tiedostojen lataaminen on helppoa ja turvallista. Laittomuudet ovat asia erikseen, mutta myöskin täysin laillisesti ladattavissa olevan materiaalin käytöstä jää jälkiä, jotka on mahdollista kiertää ja estää käyttämällä yksityistä ja suojattua verkkoyhteyttä.
Älylaitteiden GPS-paikantimen avulla yksilön sijainti on helposti todennettavissa aina hänen ollessaan yhteydessä verkkoon. VPN-palvelun käyttäjien sijaintitiedot määräytyvät kuitenkin VPN-palvelimen mukaan, ja näin ollen palvelun käyttäjä voi kiertää ympäri maailmaa verkossa hääräten, ja näyttää silti ulkopuolisten silmin pysyvän aina samassa paikassa. Tämä parantaa yksilön turvallisuutta ja lisää yksityisyyden suojaa.
Paljon verkkokaupoissa ostoksia tekevät ovat todennäköisesti huomanneet, että hinnat voivat vaihdella sen mukaan, mistä päin maailmaa ostokset tehdään. VPN-palvelua käyttämällä oikeat sijaintitiedot eivät paljastu, mistä johtuen VPN-palvelun avulla voi siis myös säästää rahaa.
VPN palveluiden historia ja tulevaisuus
Erilaiset VPN-palvelut ovat ehdottomasti nykypäivää, mutta millainen on niiden historia ja miltä niiden tulevaisuus näyttää? Pureudumme tähän teemaan tässä artikkelissa. Aivan ensimmäiseksi kerromme kuitenkin, mitä VPN tarkoittaa.
Mikä ihmeen VPN?
VPN on lyhenne sanoista Virtual Private Network ja sen tavoitteena on taata käyttäjän anonyymi sekä turvallinen nettisurffailu. Se pystyy esimerkiksi piilottamaan IP-osoitteesi surffaillessasi ympäri nettiä.
Milloin, missä ja kuka keksi VPN-palveluissa käytettävän teknologian?
VPN-teknologian historia ei ole kovin pitkä, sillä se kehitettiin vasta vuonna 1996. Tämä tapahtui Microsoftillla, kun eräs heidän työntekijöistään alkoi kehitellä PPTP-teknologiaa. Ei ole täyttä varmuutta siitä, kuka työntekijä itse asiassa oli kyseessä, mutta monet ovat sitä mieltä, että kyseessä oli Gurdeep Singh-Pall. Joka tapauksessa vuonna 1996 aloitetun kehittelytyön hedelmä julkaistiin vuonna 1999 ja vaikka teknologian voidaankin sanoa olleen aikanaan aikaansa edellä, niin aikojen saatossa teknologiat, joita VPN-palveluissa käytetään, ovat kehittyneet ja muuttuneet valtavan paljon.
Alun perin suuret yritykset ja muut suuret toimijat suunnittelivat ja kehittivät VPN-palveluita ja -teknologiaa omaan käyttöönsä ja omia tavoitteitaan silmällä pitäen. VPN-teknologiaa ei siis aluksi suunniteltu lainkaan tavallisten netin käyttäjien tarpeisiin. Yrityksillä oli jo internetin alkutaipaleella suuri tarve yksityiselle ja turvalliselle tavalle kommunikoida sekä jakaa tiedostoja esimerkiksi toimistojensa välillä.
Yritystoiminnassa tiedostot sisältävät usein sellaista salaista tietoa, joka ei saisi joutua kilpailijoiden tai muiden kolmansien osapuolien käsiin. Tästä syystä onkin ymmärrettävää, että historiansa alkuvaiheessa VPN oli suunnattu suurten yritysten sekä muiden suurten organisaatioiden käyttöön. Toisaalta netin käytön yleistyttyä ja tultua lähes kaikkien ulottuville, alkoi ilmetä tarvetta myös yksityiskäyttäjille suunnatuille VPN-palveluille. Tässä vaihessa VPN-palveluita tarjoavat yritykset tietysti palkkasivat runsain mitoin työntekijöitä, jotka alkoivat suunnitella yksityiskäyttöön tarkoitettuja VPN-palveluita turvaamaan yksityiskäyttäjien verkkokokemuksia.
Miksi VPN-palveluista tuli niin kovin suosittuja?
Tällä hetkellä VPN-palvelut ovat erittäin suosittuja ja suojaamaton verkkosurffailu ei ole enää lainkaan muodissa. Mikä johti tähän kehityskulkuun ja VPN-palveluiden suosioon? Ensinnäkin netin käyttäjistä tuli entistäkin tietoisempia omia yksityisyydensuojaan liittyviä oikeuksiaan kohtaan ja tämä tietoisuus laajeni myös verkkokäyttäytymiseen. Yhä useampi alkoi tajuta, että netin käyttöön liittyy monia vaaroja ja että monet yritykset ja jopa valtion virastot hyväksikäyttävät varomattomia nettikäyttäjiä. Wikileaks oli eräs tahoista, jotka auttoivat nettikäyttäjien tietoisuuden lisäämisessä merkittävällä tavalla.
Samaan aikaan kun ihmisten tietoisuus netin vaaroja kohtaan alkoi lisääntyä ilmestyi markkinoille Netflixin kaltaisia alustoja, jotka kiinnostivat monia käyttäjiä. Nämä palvelut tarjosivat käyttäjilleen verkossa toimivaa videosisältöä, mutta ne sisälsivät maantieteellisiä rajoituksia. Kaikkialla maailmassa ei siis ollut mahdollista nauttia Netflixin annista. VPN-palvelut vastasivat tähän tarpeeseen auttamalla kiertämään nämä rajoitukset.
Esimerkiksi Kiinassa ja Venäjällä netikäyttösäädökset ovat tiukkoja, minkä vuoksi monet käyttävät näillä alueilla erilaisia VPN-palveluita päästäkseen käsiksi sellaisiinkin sivustoihin, jotka on heidän kotimaassaan blokattu. Verkossa toimiva rikollisuus ja hakkerit ovat saaneet yhä useamman verkon käyttäjän suhtautumaan verkkoturvallisuuteensa ja yksityisyyteensä entistäkin vakavammin. Vaikka netti tarjoaakin monia upeita mahdollisuuksia, niin se sisältää myös monia uhkia ja vaaroja, joita monet häikäilemättömät toimijat käyttävät sumeilematta hyväkseen, ellei nettisurffailija ole turvannut selustaansa. Myös tähän tarpeeseen VPN on tarjonnut monenlaisia tehokkaita ratkaisuja.
Miltä VPN-palveluiden tulevaisuus näyttää?
Todennäköisesti sekä internet että VPN kasvattavat suosiotaan ja yleisyyttään tulevina vuosina – voi jopa olla, että tulevaisuudessa kaikki nettisurffailijat turvautuvat VPN-palveluihin netissä surffaillessaan. Jopa kehittyvien maiden verkkokäyttäjien keskuudessa VPN-palveluiden käyttö todennäköisesti yleistyy. Viime vuosien palvelun käyttäjien kasvu vahvistaa oletusta siitä, että käyttäjämäärät olisivat kasvussa jatkossakin. Vuodesta 2016 vuoteen 2018 VPN-käyttäjien määrä kasvoi huimat 165% ja voi olla, että kasvuvauhti sen kun kiihtyy. Tällä hetkellä kehittyvät maat ovat VPN-palveluiden huippumarkkinakohteita, mikä saattaa ensikuulemalta olla yllättävä tieto.
Tällä hetkellä noin 5% nettisurffaajista turvautuu päivittäin johonkin VPN-palveluun. Luku ei välttämättä kuulosta kovin suurelta, mutta kun prosenttiluku muutetaan numeroiksi tarkoittaakin se erittäin suurta käyttäjäkuntaa, sillä kyseessä on 1.79 miljardin joukko. Tulevaisuudessa myös VPN-teknologia tullee kehittymään monin eri tavoin. VPN-teknologiaan liittyvät alat ovatkin todennäköisesti myös tulevaisuudessa suuria työllistäjiä ja alan kovimmille osaajille on varmasti kysyntää jatkossakin. Alan parhaita ammattilaisia tarvitaan kehittämään yhä parempia teknologioita vastaamaan yhä kovempiin turvallisuusuhkiin.